Kiitokset Phalenet kasvattajalleen -adressin allekirjoituksista

Phaleneiden kasvattaja kiitti suurella sydämellä kaikkia adressin allekirjoittaneita, allekirjoittajia oli yhteensä 322! Adressi on tietojen mukaan toimitettu kasvattajan lisäksi Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:lle, Suomen Kennelliitolle, Salpausselän Kennelpiiri ry:lle sekä Suomen Koirankasvattaja ry:lle. Vastaanottajatahojen toivotaan hyödyntävän adressia parhaaksi katsomallaan tavalla.

Surullisen kuuluisan tapauksen ja adressin toivotaan tuovan kehitystä sekä yhteistyöhön koskien rotukoiria ja eläinsuojeluyhdistyksiä että lisäävän keskustelua ja asiantuntijuuden hyödyntämistä.

Phaleneiden tiedetään käyneen yhdistyksen kautta ainakin yhdessä kotikokeilussa ja palautuneen/kulkeutuneen yhdistyksen kautta seuraavaan kotiin... 

Jäsenlehden vihamielisen vastineen vastine...

Entisen puheenjohtajan kirjoitus kopioitu täältä

"Phesyn jäsenlehti lähetetään n. 700 talouteen. Hallitus on kirjoittanut minusta todella törkeän määrän valheita. En ymmärrä mitä tarkoitusta tällainen kirjoitus palvelee. Kutsun tätä todelliseksi vihakirjoitukseksi. 

Klikkaa kuvia suurentaaksesi tekstit

Suurimmat yhteistyö- ja luottamuspulaongelmat keskittyivät viimeisiin kuukausiin, sen jälkeen kun minulle annettiin kaksi kissaa hoitoon. Niitä ei voitu laittaa ”terveydellisistä” syistä muiden kissojen joukkoon. Minulle valehdeltiin päin naamaa. Kissat piilotettiin omistajalta, joka oli käynyt niitä kysymässä. Tämän jälkeen, kun sain vielä erottamisilmoituksen, en usko että löytyy kovinkaan monta ihmistä, joka olisi motivoitunut ja innokas toimimaan tällaisessa tilanteessa. Seuraavassa Phesyn hallituksen väitteitä ja vastauksiani:

Luottamuspula entiseen puheenjohtajaan Satu Könkääseen
1. Ei ollut motivoitunut hoitamaan yhdistyksen asioita
Vastaus: Mitähän minä sitten olen vuoden ajan tehnyt? Olen tehnyt yhdistykselle vapaaehtoistöitä yli 30 h/vk. 

2. Ei ollut kiinnostunut yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta tai varainhankinnasta. 
Vastaus: Olin joka ikisessä varainhankintatilaisuudessa mukana ja asiakaspalveluhenkisenä sain varmaan kerättyä rahaa enemmän kuin moni muu. Varsinkin taloudellisesta tilanteesta olin erittäin kiinnostunut. Ongelmat alkoivat, kun kyseenalaistin rahojen käytön. Mielestäni etusijalla eläinten jälkeen ovat yhteistyökumppanit kuten esim. eläinlääkärit. Heille ei haluttu maksaa kaikkia velkoja silloinkaan kun oli rahaa. Sanottiin vain, että he ovat saaneet yhdistykseltä jo ihan tarpeeksi ja ovat tottuneet maksamattomuuteen. Minulle ei myöskään ole maksettu matkakulujani, vaikka kaikille muille maksetaan. 

3. Ei osallistunut tapahtumien järjestämiseen.
Vastaus: Osallistuin joka ikiseen tapahtumaan.

4. Ei halunnut perehtyä yhdistyksen toimintoihin.
Vastaus: Perehdyin yhdistyksen kaikkiin toimintoihin. Muutenhan en olisi voinut toimia puheenjohtajana, eläintenhoitajana, päivystäjänä, siivoojana, eläinten uuden kodin hankkimisessa, eläinten luovuttamisessa, sijaiskotina ja monessa muussa. Mielestäni kaikki oli aivan liian byrokraattista. Eläimet joutuivat ”kärsimään” usein pitkiäkin aikoja, kun kaikesta täytyi pitää kokous ja saada hallituksen hyväksyntä. Käytännön asioissa vallitsi kaaos, kun tietoa ei jaettu sitä tarvitseville. Hallituksen jäsenet eivät luottaneet keneenkään. Apua haluttiin, mutta vapaaehtoisia moitittiin jatkuvasti. Paperit eivät olleet ajan tasalla. Usein kissa oli eri huoneessa kuin tietokortti ja eläimiä piiloteltiin oikeilta omistajilta mm. sijaiskotien avulla. 

5. Järjesti tapaamisia joihin ei saapunut tai saapui myöhässä
Vastaus: Itse en ole tietoinen tällaisista asioista. Jos tällä tarkoitetaan, kun asiakas oli tullut katsomaan koiraa ja luullut minun olevan paikalla, niin vika ei ole minun. Olin kertonut, että eläintenhoitajat voivat esitellä koiran. Homeopaatin kanssa sovin tapaamisen klo 9.30 ja ilmoitin eläintenhoitajalle asiasta klo 9. He saapuivatkin jo klo 9.15, joten he olivat etuajassa, minä en ollut myöhässä kun tulin paikalle tasan puolelta.

6. Muistamattomuus sovituista asioista
Vastaus: Nyt iski muistamattomuus, kun en muista ainoatakaan sellaista asiaa. Ja luulisi, että joku olisi kertonut minulle asiasta, jos se on haitannut kaikkea toimintaa.

7. Huusi henkilökunnalle, kyseenalaisti pitkäaikaisten eläintenhoitajien ammattitaidon ja nimitteli.
Vastaus: Onkohan tässä sekoitettu hallituksen jäsenet ja henkilökunta? Mielestäni siellä on erittäin ammattitaitoinen eläintenhoitaja, jonka ansiosta mm. kaksi koiraa säästyi kuolemalta häkkiinsä. Mutta pari muuta hoitajaa eivät paljon välittäneet koirista, vastaanoton ja sairasosaston kissoista tai muista pieneläimistä. Vaikkei yhdistys mikään eläinhotelli olekaan, niin kyllä eläinten haavat pitäisi hoitaa, antaa oikeata ruokaa sairaille ja antaa virikkeitä ja liikuntaa pitkään häkissä oleville. Hallituksen lopun ajan kokouksissa en korottanut ääntä yhtään enempää kuin muutkaan. Joskus oli pakko, kun keskeytettiin jatkuvasti eikä kukaan kuunnellut. Nimittelyistä en tiedä mitään.

8. Ei aio tulla kaikkien kanssa toimeen, ei suostunut keskustelemaan joidenkin henkilöiden kanssa, ei tervehtinyt ja haistatteli

Vastaus: Halusin erota toimestani useita kuukausia aiemmin. Minulle kerrottiin, että toimesta voi lähteä vain kuolemansairaana. Ilmoitin, etten halua olla tekemisissä henkilöiden kanssa, joista en pidä. Erottamisilmoituksen saatuani en enää seuraavassa kokouksessa tervehtinyt enkä halunnut keskustella pahimpien haukkujien kanssa ja lopussa haistatin pitkät. Huom! nämä asiat tapahtuivat kahdessa viimeisessä kokouksessa. Koin että minua tarvittiin vain sylkykuppina olemiseen, johon sai purkaa omat turhautumisensa."

Yllä jäsenlehden avanneet puheenjohtajan ja hallitukset sanat tapahtuneista sekä tulevasta. Surullista todettavaa on se, että edelleenkään hallitus ja "pieni aktiiviporukka" eivät näe metsää puilta. Asiallinen ja aiheellinen kritiikki aikaansaavat vain vastareaktioita, eikä toimintaa edes yritetä kehittää ja muokata toimivaksi ja nykypäiväiseksi. Varapuheenjohtaja on jopa kieltänyt keskustelemasta ja markkinoimasta eläimiä sekä toimintaa sosiaalisessa mediassa tai sähköisesti - todennäköisesti somen hallitsemattomuuden ja avoimuuden takia. Kymmenet ellei sadat ihmiset, joita ei ole hyväksytty varsinaisiksi jäseniksi tai eivät ole edes tajunneet hakea jäsenyyttä (esim. kotisivuilla ei ole minkäänlaista ohjetta jäsenyyden hakemiseksi/saamiseksi), eivät pääse vaikuttamaan toimintaan. 

"Eniten minua on ihmetyttänyt se, etteivät monetkaan kritiikkiä antaneista henkilöistä ole olleet koskaan töissä yhdistyksellä tai he eivät ole halunneet tulla talolle selvittämään asioita ja kohtaamaan todellisuutta." Kritiikkiä ovat anteneet muun muassa entiset puheenjohtajat, työkokeilijat sekä vapaaehtoiset että sijaiskodit. Puheenjohtaja Moron kummasteluun ja poissaoloon talolta on liiankin yksinkertainen vastaus: miksi kukaan hyvinvoinnistaan huolta pitävä henkilö menisi ja olisi ehdontahdoin ympäristössä, joka on negatiivinen ja jossa hyvin herkästi yksilö joutuu epäasiallisesti kohdelluksi? Kritiikkiä antavat entiset yhdistysaktiivit ovat tuoneet epäkohtia esiin talolla - asioita ei kuitenkaan ole kohdattu asioina vaan tilanteet ovat johtaneet ristiriitoihin ja henkilöiden poistamisiin. Ja ne yksittäiset henkilöt, jotka ovat pyrkineet toimintaa kehittämään, ovat uupuneet muutosvastarinnan takia jopa vuosia päätä seinään hakattuaan. Eipä yllätä. Ovatpa Moron kanssa aiemmin toimineet todistaneet puheenjohtajan itsensä astuneen aiemmin toiminnasta pois ristiriitojen takia. 

Muuta keinoa toiminnan muuttamiseksi ei ole, kuin asioiden läpivalaiseminen ja toiminnan kritisoiminen, mikäli aihetta kyseenalaistamiselle on. Hallitusta on mahdotonta kaataa, niin kauan kun nykyinen kokoonpano saa pidettyä kasassa tarkasti määritellyt ja valitut henkilöt sekä hallituksessa että varsinaisina jäseninä. Valitettavasti samalla opetetaan uutta sukupolvea vastaaville ylimielisille tavoille. Nostettakoon vielä esille toivottu tarkennus sanavalintoihin sekä mentaliteettiin: onhan kyse vapaaehtoisTOIMINNASTA eikä TYÖSTÄ?

Valitettavan pieni porukka isolla asialla...

Mielipidekirjoitus on toimitettu blogin postiin nimettömänä. 

Erinomainen ja asiapitoinen kannanotto Päijät-Hämeen eläinsuojelutilanteesta.

Kotonani on useampia kissoja ja koiria. Eläimet, eläintensuojelu ja vastuullinen eläinten kasvatustoiminta ovat lähellä sydäntäni. Olen toiminut yrittäjänä ja useamman rekisteröidyn yhdistyksen hallituksessa. Kaikki yhdistykset ja yritykset, joiden toiminnassa olen ollut mukana, ovat olleet jäsenistön, ajamansa asian ja asiakkaiden asialla. Hallitus on ansainnut jäsenistön luottamuksen ja tekee päätöksiään kunnioittaen jäsenistön mielipiteitä. Olen jo jonkin aikaa huolestuneena seurannut Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry:n toimintaa ja sen ympärillä tapahtuvaa kommunikointia.

Ry eli rekisteröity yhdistys on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhteisö. Edellä mainitun yhdistyksen tapauksessa edellinen lause kuulostaa vähintäänkin kyseenalaiselta. Kymmenen hengen hallitus päättää mielivaltaisesti ketkä saavat yleishyödyllisen yhdistyksen nimissä osallistua eläinsuojelutoimintaan. Ansioituneiden, toimintaan osallistuvien ihmisten jäsenanomuksia on hylätty ja puheenjohtajia sekä varsinaisia jäseniä erotettu yksi toisensa jälkeen. Yhdistyksen Facebook-ryhmästä poistetaan kaikki henkilöt, joiden kommentit poikkeavat hallituksen linjasta. Sokerina pohjalla mainitsen entisen puheenjohtajan palautetun kannatusjäsenmaksun. Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry kirjoittaa sivuillaan: ”kuka tahansa voi liittyä kannatusjäseneksi”. Kannatusjäsenmaksun palautuksen syynä lienee kannatusjäsenen puheoikeus yhdistyksen kokouksissa.

Yhdistyksen nimessä mainitaan kokonainen maakunta! Silloin kannattaisi harkita millaisia päätöksiä eläinsuojelun nimissä tehdään. Hallitus asettaa suunnan koko Päijät-Hämeen eläinsuojelutyölle ja kasvot toiminnalle. Viimepäivinä on käyty kiivasta keskustelua kahden phalene-rotuisen uroskoiran eläinsuojelupäätöksistä. En tässä yhteydessä avaa kyseistä tapahtumaketjua enempää, mutta halukkaat löytävät siitä helposti tietoa internetistä (lisäys: tapaus luettavissa mm. blogista). Minä olen jaksanut hämmästellä eläinsuojeluyhdistyksen ilmiselvää kasvattajavastaisuutta. Kennelliitto on tehnyt määrätietoista työtä ja kehittänyt Suomeen toimivan ja vastuullisen kasvattajajärjestelmän. Kyllä, järjestelmässä voi olla aukkoja ja toimijoissa maanantaikappaleita. Vastuulliset kasvattajat kuitenkin tuntevat kasvattamansa koirarodun sekä sen erityistarpeet ja heillä on yleensä yhteistyöverkosto, joka auttaa löytämään kasvateille oikean kodin.

Maakuntamme eläinsuojeluyhdistys, tai siis sen hallitus, on kuitenkin toiminnallaan ja päätöksillään osoittanut olevansa pätevämpi valitsemaan kahdelle rotukoiralle kodin, kuin arvostettu pitkäaikainen Kennelliiton hyväksymä kasvattaja. Minun päättelykykyni ei riitä ymmärtämään mitkä tekijät vaikuttavat päätöksiin. Tosin arvailla aina voi. Lähes poikkeuksetta yhdistysmaailmassa kriittistä keskustelua herättävissä asioissa on aiheuttajina kaksi päätekijää: RAHA JA VALTA. En toki väitä, että kysymys olisi tässä tapauksessa juuri rahastuksesta ja vallankäytöstä, mutta väistämättä jotain sen suuntaista käy mielessä.

Olen lukenut kommentteja, joissa puolustetaan yhdistyksen kantaa. Perusteluina käytetään muun muassa eläinten etua ja koirapoikien yhdessä pysymistä. Lukemieni tutkimuksien ja henkilökohtaisen kokemukseni pohjalta totean koiran olevan laumaeläin, joka on tyytyväinen elämäänsä, kun sen perustarpeet tulee tyydytetyksi ja lauman arvojärjestys on selvä. Inhimillistämistä käytetään aivan liian usein markkinointikeinona kun puhutaan eläimen edusta. Näihin perusteluihin vedoten väitän, että kyseinen kasvattaja olisi ollut kykeneväisempi päättämään koirien kohtalosta kuin eläinsuojeluyhdistyksen hallitus.     

Jos minulta kysyttäisiin miten eläinsuojelutoimintaa pitäisi tehdä, vastaukseni olisi:

Unohdetaan kaikki omat ennakkoluulot sekä asenteet ja ajatellaan pyyteettömästi vain eläinten parasta. Pyritään etsimään eläimelle mahdollisimman hyvä koti häkkivuorokausia vältellen. Hyödynnetään mahdollisimman hyvin teknologiaa, asiantuntija- ja yhteistyöverkostoja markkinoinnissa. Toiminnan läpinäkyvyydellä mahdollistetaan koko maakunnan väestön hyödyntäminen eläinten etua ajettaessa. Tällä hetkellä eläinten eduista päättää kymmenen hengen hallitus. Heillä toimii käytännön apuna kourallinen vapaaehtoisia. Kaikki päätökset sijaiskotitoimintaa ja eläinten luovutuksia myöten menevät hallituksen kautta. Onko tarkoitus tehdä itsensä tarpeelliseksi ja päästä pätemään? Eikö olisi helpompaa vain luoda hyvin koulutettujen vapaaehtoisten sekä sijaiskotien verkosto ja luottaa heidän toimintaansa? Hyvä johtaja delegoi ja luottaa alaisiinsa, ei hänen tarvitse tehdä työtä.

Yhdistys kertoo sivuillaan jäsenmäärän olevan 650 (!). Kuitenkin viikoittain toistuvista ilmoituksista päätellen löytöeläintalolla on jatkuvaa puutetta vapaaehtoisista. Pitäisiköhän toimintaa ja yhteistyötapoja tarkastella hieman jos muutaman päivittäisen ihmisen tarvetta ei saada täytettyä tuollaisella jäsenmäärällä? Jos minä johtaisin kyseistä yhdistystä, niin syynäisin peilin melko tarkasti. Vapaaehtoistyö on maailmanlaajuisesti kovassa nosteessa ja jos tuo ilmoitettu jäsenmäärä pitää paikkansa, niin luulisi päivittäisen muutaman ihmisen tarpeen olevan helposti täytettävissä. Edellytyksenä vapaaehtoistyön mielekkyydelle on luottamus hallituksen toimintaan, helppo lähestyttävyys, tarpeellisuus, palkitsevuus ja tunne siitä että oikeasti voi auttaa. Melko helpolla laskutoimituksella voi siis päätellä, että edellä mainitut edellytykset eivät Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry:ssä ainakaan kaikilta osiltaan toteudu.

En halua kaataa hallitusta tai vaikeuttaa sen toimintaa. Se ei ole kenenkään etu. Eläinten hyvinvointi on lähellä sydäntäni ja toivon, että hallitus myöntää itselleen, että jotain pitäisi tehdä, tutkii avoimin mielin mitkä ovat suurimmat haasteet toiminnassa ja ryhtyy toimimaan niiden korjaamiseksi. Ei pahoinvointi eikä myöskään hyvinvointi aiheudu koskaan tyhjästä. Nyt pitää vain ryhtyä toimiin, että saadaan kaikki mahdolliset voimat toimimaan eläinten hyvinvoinnin hyväksi.

Mielikuvat Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry:stä kiteytettynä:

Yhdistys on hallituksen mielivaltaisesti johtama salaseura, joka valitsee jäsenensä mielipiteidensä perusteella. Hallitus inhimillistää eläimiä liikaa ja eläinten hyvinvointi kärsii häkkiaikojen pidentyessä. Yhdistyksen toiminta on vanhanaikaista ja tehotonta. Teknologiaa ja verkottumista ei hyödynnetä. Arkistointi ja markkinointi ovat retuperällä. Välillä tuntuu, että eläimille kodin löytäminen ei ole pääasia, vaan eläinten huostaan saaminen. Vapaaehtoistoimijoihin ei luoteta, eikä heitä palkita millään tavalla.

Tavoitteena voisi tarpeellisten muutosten jälkeen ollakin tämä:

Yhdistyksen toiminta on tehokasta, läpinäkyvää ja nykyaikaista. Toiminta perustuu hallituksen johtamaan vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoiset ovat hyvin koulutettuja, heidän toimintaansa ja arviointiin luotetaan sekä heitä palkitaan tekemästään työstä. Yhdistys on eläinsuojelutoiminnan suunnannäyttäjä koko maakunnassa. Yhdistyksellä on yhteistyöhaluinen kumppaniverkosto, johon kuuluu laajasti päättäjiä, toimijoita ja viranomaisia. Yhdistys tekee aktiivisesti työtä yhteistyötoiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Eläinsuojeluyhdistys hoitaa valistustyötä esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin. Laajan jäsenistön avulla toiminta on näkyvää ja yhdistyksen tapahtumat houkuttelevat väkeä koko maakunnan alueelta.

Kasvattaja epäsopiva omistaja omille kasvateilleen?

Kasvattaja Tuija Ahtikarin julkisesti jakama teksti tapahtumaketjusta, klikkaa TÄSTÄ.

Osoita maalaisjärkeä, tee koiraihmisen teko ja
ALLEKIRJOITA ADRESSI kasvattajan että koirien puolesta 

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistykselle tuli kaksi rotukoiraa löytökoirina, joiden omistajaa ei tavoitettu sirun tietojen perusteella. Koirien kasvattaja tavoitettiin löytymistä seuraavana päivänä. Vastuullinen kasvattaja tarjosi koirille kotia ja paikkaa, mikäli omistajaa ei tavoiteta. Yhdistyksestä luvattiin olla kasvattajaan yhteydessä ja käsitellä ehdotus. 15vrk:n jälkeen kasvattajalle ei ilmoitettu, että omistajaa ei oltu tavoitettu ja koirien omistajuus siirtyi yhdistykselle.

Kasvattaja tarjosi uudelleen kotia kasvateilleen tilanteen selvittyä ja oli valmis maksamaan yhdistyksen määrittämän luovutusmaksu (320e/koira). Lisäksi yhdistys määräsi, että kasvattaja ei saa luovuttaa koiria eteenpäin eikä käyttää jalostukseen. Kasvattajalla oli mahdollisesti jo tiedossa uusi koti koirille, mutta tällainen ratkaisu ei sovellu yksiin yhdistyksen luovutussopimuksen ja periaatteiden kanssa. Ja tapaus osoittanee vahvasti sen, ettei tapauksissa ole tilaa neuvottelulle tai maalaisjärjen käytölle.

Onko tämä koiria tai kasvattajaa kohtaan reilua toimintaa?
Kenen etua tapauksessa ja yhdistyksen toiminnalla ajetaan ja minkä kustannuksella?

"Kasvattajan kanssa ollaan sovittu että koirat jäävät yhdistykselle ja yhdistys hakee niille uuden kodin. - - - Nyt olet väärällä tiellä ei ole kysymys rahasta. Mennään lain mukaan mikä on säädetty." PHESY:n hallituksen jäsenen kommentteja aiheeseen.

Tapahtumaketjuun tutustuttua on todettavissa, että tilanteessa kasvattajalle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin "sopia" koirien jäämisestä yhdistyksen haltuun. Yhdistys oli arvioinut kasvattajan "sopimattomaksi henkilöksi koirien omistajaksi, koska KASVATTAJALLA oli leikkaamattomia narttuja" (yllätys). Kasvattaja ei myöskään ollut koirien laillinen omistaja, joten yhdistys ei voinut luovuttaa koiria kasvattajalle ennen 15vrk:n täyttymistä ja tämän jälkeen koirat siirtyivät yhdistykselle.

Lisäksi kasvattaja olisi tullut jo lähtökohtaisesti rikkomaan koirien luovutussopimuksen kohtaan eteenpäinluovutuksella ja yhdenkin sopimuskohdan rikkominen oikeuttaa yhdistyksen ottamaan koiran pois. Vaikkakin koira on verrastettavissa tavarakauppaan ja tavaran vaihdettua omistajaa, voi uusi omistaja toimia haluamallaan tavalla...

Olisiko kasvattajan siis pitänyt tuntea yhdistyksen toimintatavat, periaatteet, lait ja säädökset etukäteen ja puhua kieli keskellä suuta, jolloin koirapari olisi voitukin luovuttaa kasvattajalle jos uusi perhe ei olisikaan ollut keskusteluissa? Ääneen spekulointia vain.


Pointteja, joihin yhdistys oletettavasti vetoaa tapauksessa... 

- Koirien omistaja ei noutanut koiria 15vrk:n kuluessa (kasvattaja ei laillinen omistaja), omistajuus siirtynyt yhdistykselle ja yhdistys tekee jatkossa päätöksen koirien luovutuksesta

- Yhdistys perii koirista hoitomaksuja 320e/koira (kasvattaja oli valmis maksamaan)

- Yhdistyksen luovutussopimuksen mukaan koiraa ei saa luovuttaa eteenpäin vaan se on palautettava yhdistykselle (kasvattajalla oli mahdollinen koti koirille tiedossa = luovutus kolmannelle osapuolelle)

- Koiralla ei saa teettää pentuja eikä sitä näin ollen saa käyttää jalostukseen (maalaisjärjen mukaan ei kenties pätisi rotukoirien tapauksessa, mene ja tiedä)

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen koirien luovutussopimus


Loppukevennyksenä voidaan todeta, että ei kaiketi ole kyse rahasta, sillä yhdistyksellä näyttäisi olevan varaa palautella avokätisyyttään maksettuja kannatusjäsenmaksuja....
Tämä teema onkin jo toinen, aivan omanlaisensa tarina, johon voit perehtyä linkin kautta.

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry:n säännöt

Klikkaa kuvaa ja tutustu sääntöihin

Onnea ja menestystä!

Uuden puheenjohtajan julkistamisen jälkeen. Kunnes yp poisti kommentit.

Show must go on.

Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry:n ylimääräisen kokouksen kulku

27.9.2014 järjestetyssä Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry:n ylimääräisessä kokouksessa oli läsnä noin 50 henkilöä. Äänestyksissä äänioikeudellisia oli 35. Kokouksen avaaminen viivästyi siitä syystä, että hallitus sekä Annikki Aaltonen eivät halunneet päästää entistä puheenjohtaja Sirpa Rajalaan kokoukseen vedoten siihen, että kyseinen henkilö on erotettu varsinaisesta jäsenyydestä. Kannatusjäsenmaksun ollessa maksettu, ei kyseistä henkilöä voitu poistaa tilaisuudesta sekä hän sai lopulta kiivaan keskustelun jälkeen pitää myös puheenvuoroja kokouksessa.

Tilaisuuden avasi puheenjohtaja Satu Köngäs, jonka jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Pia Moro, sihteeriksi Pirjo Loukeinen sekä ääntenlaskijoiksi että pöytäkirjan tarkastajiksi Aarno Kiveliö ja Annikki Aaltonen. Kokousta jatkettiin käymällä pitkää keskustelua ja puheenvuorojen vaihtoa siitä, onko kokous päätösvaltainen. Kokous oli kutsuttu koolle sääntöjen mukaisesti ja siltä osin laillinen. Päätösvaltaisuuteen vaikuttivat muun muassa seuraavat seikat: yhdistyksen hallitukselle ei ole myönnetty vastuuvapautta viime vuodelta, äänioikeutettujen varsinaisten jäsenten luettelo oli viimeisinä viikkoina muuttunut eikä jäsenmaksun maksaneista jäsenistä ollut varmuutta. Paikalla oli Outi Pyhtälä, joka kertoi tehneensä jäsenrekisterin tarkastuksen kahden vuoden ajalta (jäsen katsotaan eronneeksi, jos jäsenmaksu on maksamatta kahden vuoden ajan) entisen rekisterin kaaduttua ja näiltä osin jäsenlistan pitäisi olla paikkansa pitävä. Jäsenlistaan oli kuitenkin ilmestynyt ja hyväksytty jäseniä, joiden jäsenmaksuista ei ollut tietoa. Edellä mainittuihin epäkohtiin viitaten kyseenalaistettiin äänestystulosten luotettavuus sekä tulosten manipulointi nostettiin esille. Pöytäkirjaan pyydettiin merkattavaksi eriävät kannat siitä, että kokous on laiton ja päätäntävallaton.

Puheenjohtaja Pia Moro joutui kokouksen aikana hakemaan sääntökohtia sekä jakoi puheenvuoroja epätasaisesti, eivätkä kaikki halukkaat saaneet puheenvuoroja vaan kokousta kiirehdittiin eteenpäin. Hallituksen näkemystä puoltaville henkilöille sallittiin päälle puhuminen ja puheenvuoron käyttäminen rauhassa, kun taas kokouksen päätösvaltaisuutta koskeneet tai Köngästä puoltaneet puheenvuorot keskeytettiin. Puheenvuorojen aikana kävi myös ilmi, että Annikki Aaltonen on osallistunut hallituksen kokouksiin sekä kertoivat kärkkäästi mielipiteitään Könkään toiminnan epäkohdista hallitusten jäsenten ollessa hiljaa. Aaltonen kommentoi myös Könkään käytöstä hallituksen kokouksissa, olematta itse hallituksen jäsen. Kiveliö oli tutustunut hallituksen pöytäkirjoihin Könkään edustajan roolissa. Hallituksen puheenvuoroja kokouksessa käytti varapuheenjohtaja Pirjo Riihelä sekä varajäsen Kati Nurmi  (muut hallituksen jäsenet: Satu Marjoniemi, Pirjo Loukeinen, Kaija Mölsä, Ritva Tourneur, Hanna Tastula ja varajäsenet Heidi Pekkala sekä Heidi Pesonen).

Hallitus perusteli Könkään erottamista seuraavilla syillä:

- motivaation puute yhdistyksen asioita kohtaan

- kiinnostuksen puute yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta sekä varainhankinnasta

- haluttomuus opetella yhdistyksen rutiineja

- epäluotettavuus ja epätäsmällisyys sekä muistamattomuus sovituista asioista

- epäasiallinen henkilökunnan kohtelu, nimittely ja aliarviointi

- yhdistyksen julkinen mustamaalaaminen

Kannatusjäsenistöstä nousi ajatuksia herättävä kysymys, johon hallitus ei vastannut: mitä niin suurta on tapahtunut, että puheenjohtaja oli erotettava nyt, kun uusi hallitus valitaan tammikuussa 2015? Puheenjohtajan erottaminen nostaa yhtälailla ilmoille yhdistyksen vaikeudet ja negatiivisen kuvan toiminnasta kuin puheenjohtajan avoimuus toiminnan ongelmakohdista. Köngäs sekä hänen edustajanaan puhunut Kiveliö olivat sitä mieltä, että suurimmat erimielisyydet ovat käynnistyneet elokuun paikkeilla, kun puheenjohtajan luokse sijoitettiin yhdistykseltä kaksi kissaa. Kissojen omistaja oli tiedossa, mutta kissoja ei haluttu palauttaa omistajalleen. Asia selvisi puheenjohtajalle vasta myöhemmin kun kissoja yritettiin palauttaa talolle flunssasta parantumisen jälkeen. Kissoja ei vastaanotettu talolle, vaikka omistaja oli tiedustellut kissojen perään. Asiaa yritettiin selvittää puheenjohtajan toimesta. Kissat oli siirretty saman tien uuteen sijaiskotiin, kun puheenjohtaja toimitti ne takaisin talolle. Tässä epäkohdassa, kuten muissakin, hallitus sekä Aaltonen syyllistivät puheenjohtajaa laittomuudesta, vaikka mukana ’samassa veneessä’ on yhtälailla koko muu hallitus (6 jäsentä + 3 varajäsentä). Yhdelle ihmiselle langetettiin hallituksen tekemät virheet, eikä muu hallitus nähnyt toiminnassaan tai toimimattomuudessaan mitään vikaa, vain puheenjohtajan olisi pitänyt tehdä asiat oikein ja laillisesti tai huolehtia epäkohtien korjaamisesta.

Ari Finsk nosti toistuvasti kokouksen aikana esiin käsittääkseen laittomia epäkohtia yhdistyksen hallituksen toiminnasta sekä kokousmenettelystä. Hallituksessa istuu tällä hetkellä lakia rikkonut jäsen. Hallitukselle on esitetty, että kyseinen tapahtumaketju pitää käsitellä yleiskokouksessa ja hallitus on kirjannut edellisen kokouksen pöytäkirjaan asian käsiteltäväksi seuraavassa yleiskokouksessa. Nyt pidetty kokous oli ’seuraava yleiskokous’, mutta hallitus ei käsitellyt tässä kokouksessa muita aiheita kuin puheenjohtajan erottamisen.

Hallitus (Riihelä) piti puheenvuoron siitä, kuinka Könkäälle on annettu aikaa opetella yhdistyksen rutiinit ja yritetty opettaa Köngäs mahdollisimman hyväksi toiminnassa. Toisaalta Könkäällä on hallituksen mielestä ollut jo vuosi aikaa muuttaa ja kehittää toimintaa (rutiinit vs. uudistaminen = ristiriita?). Köngäs vastasi puheenvuoroon toteamalla, että yksin on mahdotonta toimia yhdeksää eri mieltä olevaa vastaan ja kehittää toimintaa. Aaltonen keskeytti Könkään puheenvuoroja puhuen päälle sekä muun muassa taputtaen ja ivalliseen sävyyn kehuen puheenvuoroja.

Kokousta jatkettiin ja kokous pidettiin eriävistä mielipiteistä huolimatta. Äänestyksessä puheenjohtaja erotettiin tehtävästään äänin 27, tyhjiä 5 ja 3 puheenjohtajaa puoltanutta ääntä. Uusiksi puheenjohtajiksi ehdolle asettuivat Pia Moro ja Outi Pyhtälä. Moro valittiin puheenjohtajan tehtävään 26:lla äänellä, Pyhtälä sai 8 ääntä.

Moro esitteli itsensä sekä kertoi toimivansa myös Suomen Belgirescue ry:ssä puheenjohtajana että vanhaa puheenjohtajaa tervehtiäkseen päätti esittelynsä kommenttiin: ”mielenterveyteni on kunnossa eikä minulla ole lääkitystä”, viitaten samalla Könkään pitämään stressilomaan puheenjohtajuuskautensa loppupuolella. Köngäs oli aiemmin kertonut hallituksen vaatineen sairauslomatodistusta poissaolosta vapaaehtoistoiminnasta. Kokousväen joukosta esitettiin tulevalle puheenjohtajalle kysymyksiä muun muassa siitä, kuinka hänellä riittää aikaa osallistua yhdistyksen toimintaan sekä onko hän valmis talolla tehtävään työhön, kuten aiemmalta puheenjohtajalta oli oletettu? Moro uskoo aikansa riittävän, mutta yksi mahdollisuus on myös etäyhteyden kautta pidettävä kokous. Moro aikoo painottaa hallinnolliseen työskentelyyn, eikä tule löytöeläintalolle ”siivoustöihin tai kissoja silittelemään”.

Puheenjohtajan vaihtaminen tai vaihtuminen ei poista perusteellisia ongelmia yhdistyksen toimintaperiaatteissa sekä hallituksessa että päätöksenteossa. Edelleen hallituksessa on itseäänkin "suurrikolliseksi" nimittänyt jäsen ja rikkeille naureskellaan sekä niitä peitellään, yhdistyksen rekisterit ja tiedot ovat toistuvasti katoavan paperitiedon varassa, yhdistyksellä ei ole riittävästi vapaaehtoisia eikä asiakaspalveluun tai avoimuuteen panosteta. Hallituksessa tai yhdistyksessä ei tapahdu uudistumista ja nykypäivään siirtymistä – demokratialle ja läpinäkyvyydelle ei anneta sijaa. Uudella puheenjohtajalla päästiin eroon kivestä kengässä sekä tilalle otettiin uusi virheiden kantaja. 

Avoin kirje Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnasta

”Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry on perustettu v. 1990. Nykyinen jäsenmäärä on n. 650 (äänioikeudellisia varsinaisia jäseniä reilu 50, kirj.tarkennus). Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistys ry:llä on kissojen, koirien ja muiden pienten lemmikkieläinten talteenottosopimus Lahden, Orimattilan, Heinolan, Sysmän, Padasjoen ja Hollolan kanssa. Sopimuskunnat maksavat 15 vuorokauden hoidon eläimistä, joita omistajat eivät nouda.  Suurin osa työstä tehdään vapaaehtoistyönä. Yhdistyksellä on löytöeläintalolla 3 vakituista palkattua eläintenhoitajaa, sekä kirpputorilla 1 vakituinen palkattu ja 1 työllistämistuella palkattu työntekijä. Päivittäisessä eläintenhoitotyössä ja kirpputorilla ovat apuna työvoimatoimiston kautta tulleet työharjoittelijat sekä vapaaehtoiset.” Lähde: www.phesy.net

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry:n hallitus on kutsunut koolle ylimääräisen yleiskokouksen pidettäväksi lauantaina 27.9.14 Ravintola Torvessa Lahdessa. Hallituksen jäsenet ja työntekijät ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen pyynnön järjestää ylimääräisen yleiskokouksen puheenjohtaja Satu Könkään erottamiseksi ja uuden puheenjohtajan valitsemiseksi. Hallitus ja työntekijät ovat perustelleet pyyntöä erottamisesta yhteistyön toimimattomuudella. Asiassa on kuitenkin kaksi puolta, joista toisesta on vaiettu pitkään.

Yhdistys on viimeksi ollut Etelä-Suomen Sanomissa käsiteltävänä 5.1.2014 epämääräisten ja vihapuheisten Facebook-keskustelujen takia. Tuolloin vielä uudessa tehtävässään kysymyksiin yhdistyksen puolesta vastannut puheenjohtaja Köngäs ei ollut päässyt kiinni kokonaiskuvaan yhdistyksen tilanteesta.

Yhdistyksellä on lähemmäs 700 kannatusjäsentä, joista vain reilu 50 on hallituksen toimesta hyväksytty äänioikeudellisiksi varsinaisiksi jäseniksi. Suurin osa varsinaisista jäsenistä on hallituksen jäsenten kavereita, jotka eivät aseta kyseenalaisiksi heidän toimintaansa. Uusien äänestysten tulokset ovat jo etukäteen tiedossa, sillä hallitus erottaa sellaiset varsinaiset jäsenet, jotka eivät edusta heidän mielipidettään ja toimivat hallituksen mielestä yhdistyksen mainetta vaarantaen.

Hallitus muun muassa on kieltäytynyt hyväksymästä uusiksi varsinaisiksi jäseniksi sijaiskoteina toimivia ja yhdistyksen toiminnassa aktiivisesti olevia ehdokkaita sekä eläinsuojelutyössä ansioituneen virkavallan edustajan. Samoin eläinsuojelutyössä toimineet, mutta hallituksen kanssa mahdollisesti eri mieltä olevat hakijat on hylätty. Vastaavasti hyväksytyiksi ovat tulleet hallitukselle myötämielisiä hakijoita vähäisemmin ansioin, josta hyvänä esimerkkinä toimivat hallituksen kokouksessa 22.9.2014 hyväksytyt ja hylätyt hakijat.  Kannatusjäsenistö on ehdottanut toistuvasti hallituksen täyttä uudistamista sekä asiantuntijoista koostuvan hallituksen perustamista. Nykyinen hallitus on toiminut käytännössä muuttumattomana yhdistyksen perustamisesta vuodesta 1990 alkaen ja yhdistyksessä toimintaa on toistuvasti hallinnoitu eläinten sekä vapaaehtoisten hyvinvoinnin kustannuksella.

Ihmiset vaikenevat ristiriidoista ja mielivaltaisesta toiminnasta eläinten edun takia. Moni vapaaehtoisista rakastaa vapaa-ajanharrastustaan ja eläimiä niin paljon, että haluaa olla mukana yhdistyksessä eläinten takia. Monet ovat tietoisia, että Satu Köngäs toimii eläinten hyvinvointi ensisijaisena tavoitteenaan. Puheenjohtaja on muun muassa ottanut sairaita koiria kotiinsa, joista ainakin yksi olisi kuollut yön aikana yhdistyksen tiloissa. Köngäs on vuoden alusta lähtien jatkanut hallituksessa riskeeraamalla oman hyvinvointinsa taistellakseen eläinten hyvinvoinnin puolesta. Suuria ongelmia on koirien, sairasosaston ja vastaanottojen kissojen sekä pieneläinten hoidossa. Sijaiskodeissa kissanpennut ja löytöeläintalon loosseissa olevat kissat hoidetaan melko hyvin.

Tulehtuneet henkilökemiat ja vallankäyttö toiminnan taustalla pahentuvat koko ajan.  Toistuvat puheenjohtajavaihdokset viittaavat hallituksen suvaitsemattomuuteen. Yhdistyksen sääntöjen sekä hallituksen toimien vuoksi kaikenlainen uudistaminen on osoittautunut mahdottomuudeksi. Säännöt on kirjoitettu palvelemaan hyväveli –järjestelman toimintaa ja yksittäisten henkilöiden vallankäyttöä.

Yhdistys kärsii vapaaehtoisten puutteesta ja esillä on toistuvasti varojen käyttöön sekä asiakaspalveluhenkeen tai –hengettömyyteen liittyvät keskustelut. Tällä hetkellä yhdistyksen Facebook-ryhmää kontrolloidaan hallituksen toimesta siten, ettei keskusteluun voida nostaa ilman ylläpidon hyväksyntää negatiivisia tai rakentavia keskustelunavauksia.  Hallitus tekee jatkuvaa tasapainottelua sen suhteen, mitä voidaan julkisesti kertoa ja mitä ei. Onko yhdistyksen tehtävien organisointi, taloushallinto ja jäsenluettelo ajan tasalla – sitä ei tällä hetkellä tiedä edes yhdistyksen puheenjohtaja, jolle tietoja ei luovuteta hallituksen toimesta. Yhdistys- ja eläinsuojelutoiminnan ei kuitenkaan tulisi pelätä päivänvaloa.

Jos näihin asioihin halutaan muutosta, täytyy hallituksen linjasta eri mieltä olevien varsinaisten ja kannatusjäsenten herätä toimimaan ja osallistua 27.9.2014 pidettävään ylimääräiseen yleiskokoukseen, samoin kuin tätä seuraavaan hallituksen erottamista ja sääntöjen uudistamista koskevaan kokoukseen.

Tämän tiedotteen tavoitteena on toimia kulisseissa tapahtuvan toiminnan avaajana sopimuskunnille, eläinsuojeluyhdistyksille ja -toimijoille että yksittäisille ihmisille. Samalla tiedote toimikoon kutsuna osallistua yhdistyksen yleiskokouksiin kuulemaan ja näkemään hallituksen toimintaa, jotka kiteyttävät yhdistyksen ja Päijät-Hämeen alueen eläinsuojelutoiminnan valitettavalla tavalla. Asiaan halutaan puuttua ja tilanteeseen halutaan muutosta. Muutokseen tarvitaan lisäapua ja näkyvyyttä sekä rohkeutta tarttua toimeen yhdessä. Tämä nimetön viesti on avunpyyntö mahdottomalta vaikuttavassa tilanteessa.

Tämän kirjoittaneet henkilöt eivät tässä tuo nimiään julkisuuteen, koska he pelkäävät jäsenyydestä erottamista. 

Kannatusjäsenten vapaata ja sensuroimatonta keskustelua:
https://www.facebook.com/groups/662743377115583/?fref=ts

Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen virallinen ryhmä:
https://www.facebook.com/groups/phesy/?fref=ts